sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kukkuluuruu

Kuluneella viikolla Tyyne on saanut maisteltavakseen broiskun kauloja. Hyvin maistui, rauhallisesti osasi syödä (ts. ei yrittänyt hotkia kauloja kokonaisina) eikä maha mennyt sekaisin.
Nopeasti hoksasi, että luut syödään peiton päällä ja niitä ei roudailla ympäri kämppää. Emäntä ei oikein osaa arvostaa veristä lihaluuklönttiä lakanoiden seassa.


Pienellä whippettiläisellä pitää olla yksi nukkumapaikka joka huoneessa ja pelkällä lattiallahan ei missään tapauksessa voi nukkua (sattuneesta syystä meillä ei edelleenkään ole niitä mattoja lattioilla), joten yksi uusi pehmeä peti piti käydä hankkimassa.
Pedillä on hyvä köllöttää ja katsoa telkkaria. Kaikki tsiljoona lelua pitää myös kantaa petiin jemmaan, kun niillä ei jaksa leikkiä.


Tällä viikolla ollaan Tyynen kanssa "opiskeltu" vähän enemmän kuin aiemmin. Nyt istuminen alkaa jo luonnistua ja maahanmenon idea alkaa olla hanskassa. Tosin maahanmenoa neiti kermapylly ei voi tehdä lattialla - siinähän paleltuu rintapalat - vaan alla pitää olla jonkinlaista mattoa tai peittoa.
Odottamista opetellaan edelleen vähän joka paikassa (autoon meno, sisälle tuleminen, kadun ylittäminen jne). Päivittäin tuo saa juoksennella vapaana, joten luoksetuloakin vahvistetaan jatkuvasti palkkaamalla koira aina - tosin Reino-veljen kanssa ulkoillessa namit eivät aluksi maistuneet ollenkaan, koska veli oli sata kertaa kovempi juttu.


Kaupungilla ollaan käyty ihmettelemässä maailman menoa ja täytyy todeta, että on harvinaisen reipas pentu! Oletin, että tuo olisi jollain tavalla reagoinut keskustan kovempaan liikenteeseen, mutta ei. Kaikki oli vaan hirveän kivaa ja mahtavaa. Ainut asia mikä jännätti vähän, oli pari italiaanopoikaa, mutta loppujen lopuksi niidenkin kanssa olisi pitänyt päästä leikkimään.


12 viikkoisen mitat: 6,1kg ja n. 36,5cm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti