maanantai 27. tammikuuta 2014

Whippetin villit värit - Osa 3: Brindle ja sinibrindle

Kuten edellisessä osassa mainitsin, sininen on mustan haalistumaväri ja tämä sama koskee myös sinibrindleä joka on mustan pigmentin osalta haalistunut versio tavallisesta brindlestä.
Joskus aikuisesta koirasta voi olla vaikea erottaa, onko se brindle tai sinibrindle ja tällöin asia yleensä selviää katsomalla koiran kirsua. Sinipigmentoituneella myös kirsun väri on haalistunut joko aavistuksen verran mustaa vaaleammaksi tai selvästi teräksen harmaaksi. Joissain tapauksissa kirsukaan ei kerro totuutta vaan silloin on tiedettävä koiran syntymäväri.

Brindlellä tarkoitetaan koiran ns. "tiikerikuviointia" ja tarkalleen ottaen niitä tummia raitoja.
Brindlestä on eri versioita ns. dark tai heavy, light ja black tai reverse brindle eli tumma, vaalea ja päinvastainen väritys. Nämä etuliitteet viittaavat koiran lähinnä koiran yleisilmeeseen ja yleisimmin taustaväriin varsinaisen brindlekuvioinnin sijaan.
Vaalealla (light) brindlellä tarkoitetaan koiraa, jonka ilmiasu on, noh, vaalea. Brindleä on joko hyvin vähän tai tausta on hyvin vaalea. Joskus koira näyttää siltä, että kuviointia puuttuu jostakin kohtaa, tätä kuvataan englanniksi sanaparilla stripes missing tai missing stripes.
Tumma (dark, heavy) brindle taas on yleisilmeeltään tumma, joskus lähemmäs musta.
Käänteisestä/päinvastaisesta (black, reverse) brindlestä puhuttaessa tarkoitetaan koiraa, jonka raidoitus on niin voimakasta, että turkki näyttäisi olevan pohjaväriltään musta/sininen ja seassa olisi muutamia vaaleita raitoja.

Raidoituksen määrä voi siis vaihdella muutamasta hyvin tiheään ja taustaväri vaaleasta tummaan.

Brindlen voimakkuudesta riippuen maski voi joko näkyä tai olla näkymättä.

Brindle

Taru Jäppinen

Hookoplan Heresia - Kuva: Anna Reponen

Mimi Chill's Miss Tiger - Kuva: Anna Reponen

Mimi Chill's BeautyOfPhiladelphia - Kuva: Anna Reponen

Elaine Welch, UK

Gaselle's Tiger Woods

Just Nosy Eagleeye - Kuva: Heidi Björkman

Jenni Rautavuori

Jenni Rautavuori

Scheik's Fooling Around - Kuva: Jenni Rautavuori

Tappinskis Little By Little

Tappinskis Little By Little

Linda Grzona Andersen

Meri Hallikainen

Encautom´s Big Feelings - Kuva: Meri Hallikainen

Pernille Fischer, Tanska

Pernille Fischer, Tanska


Riina Tuominen

Sinibrindle

Michelle Shaw, UK

Mimi Chill's Boxing Queen - Kuva: Anna Reponen


Gaselle's Top Shot

Gillian Scott, UK

Pikkuliisan Lumiritari - Kuva: Heidi Björkman

---

Sarjan muut osat voi lukea täältä.

Whippetin villit värit - Osa 2: Musta ja sininen

Kuten edellisessä osassa totesin, whippeteillä on melkoinen värikirjo. Aloitetaanpa esittely siis mustasta ja sinisestä.
Mielestäni on loogista kertoa niistä samassa postauksessa, sillä musta ja sininen eroavat toisistaan vain D-lokuksen kautta. Mustalla genotyyppi on DD tai Dd ja sininen on dd. Sininen on siis mustan haalistumaväri.

Molemmilla väreillä - sekä mustalla että sinisellä - voi olla myös maski, mutta koska maski on "peruspigmentin" kanssa samaa väriä, se ei näy. Maskillisuuden aiheuttaa dominantti alleeli E-lokuksessa.
Kaksi mustaa koiraa voi siis jättää maskillisia tai maskittomia jälkeläisiä. Jos jälkeläisillä on maski, joko toinen tai molemmat vanhemmista ovat maskillisia ja jos jälkeläiset ovat maskittomia, niin ovat molemmat vanhemmatkin.

Sekä mustassa että sinisessä värin sävy vaihtelee jonkin verran ja tähän vaikuttaa myös karvapeitteen paksuus ja karvan pituus. Lisäksi yleisilmeeseen vaikuttaa se, esiintyykö koiralla ennen aikaista tai iän mukanaan tuomaa harmaantumista.

Musta

 Mimi Chill's Beauty In Black - Kuva: Anna Reponen

Mimi Chill's Princess Of China - Kuva: Anna Reponen

Taraly Black Panther - Kuva: Anna Reponen

Just Nosy Willow - Kuva: Heli Poikonen

Sökövintin CG Herran-Terttu - Kuva: Jenni Rautavuori

Sininen

Amanda Mannering, UK

Sherri Gibson

Mimi Chill's Hetken Tie On Kevyt - Kuva: Anna Reponen

Just Nosy Emerald - Kuva: Heli Poikonen

Lou Simmonds

Sarah Whoriskey, Irlanti
Jatzarin Blue Dream - Kuva: Reeta Viljanen

Sekä sinisen että mustan värisillä koirilla esiintyy laajojakin valkoisia merkkejä, mutta valkomerkkisyyteen keskityn enemmän sitä koskevassa osassa.


----

Sarjan kaikki osat voi lukea täältä.

Whippetin villit värit - osa 1

Anna Reponen
Sain hiljattain idean esitellä whippettien eri värejä ja niiden monimuotoisuutta. Tätä varten minun täytyi taas turvautua internetin ihmeelliseen maailmaan ja pyytää ihmisiltä kuvia tätä pikku projektia varten. Yllätyin itsekin, sillä kuvia tuli hetkessä mieletön määrä ympäri maailmaa ja haluankin tähän alkuun kiittää kaikkia kuvansa tätä varten lahjoittaneita!
Kuvien yhteydessä on mainittu lahjoittajan/kuvaajan (ja mahdollisesti koiran) nimi kuvan haltijan niin halutessa.

---

Amanda Mannering, UK
Whippet on mielestäni (muun muassa) sen vuoksi vallan mainio rotu, koska rotumääritelmä ei rajoita värikirjoa.
"Kirsu: Musta, sinisillä koirilla sinertävä, maksanruskeilla maksanruskea, isabellan ja kermanvärisillä sekä muilla haalistuneen värisillä koirilla minkä tahansa värinen paitsi vaaleanpunainen. Vain valkoisilla ja kirjavilla koirilla sallitaan laikullinen ns. perhoskirsu, joka ei kuitenkaan saa olla täysin pigmentitön"

Silmät: Soikeat ja kirkkaat; ilme on hyvin valpas.

Karva: Hienolaatuista, lyhyttä ja tiivistä. 

Väri: Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja"
     
                           -Rotumääritelmä
Rotumääritelmä ei siis rajaa pois mitään värejä turkin taikka silmienkään osalta. Ainoastaan kirsun osalta vaaditaan pigmentoitumista. Kaikki väriyhdistelmät ovat sallittuja, koska whippeteissä ei esiinny merleä ja CDA:ta ("sinisen koiran tautia") ilmeisesti hyvin vähän.
Eli jos vastaan tulee whippet, jossa on merkkejä merlestä, se ei ole puhdasrotuinen vaan merle tulee jostain muualta.

Tässä esimerkki merlestä lurcherista (vinttikoirasekoitus), jonka toinen vanhemmista on whippet x saluki ja toinen englanninvinttikoira x collie. Merlen on siis tultava collielta, koska sitä ei esiinny myöskään salukeissa tai greyhoundeissa:

Amanda Harvey

Tässä värejä koskevassa sarjassa en niinkään keskity genetiikkaan vaan siitä voi lukea lisää värigenetiikka-sarjasta. Sarjan ensimmäiseen osaan pääset täältä (kaikki värigenetiikkaa koskettavat aiheet löytyvät täältä) klikkaamalla tästä pääset varsinaiseen värigenetiikka-sarjaan. Mikäli koet tarvetta kerrata kaikki lokukset, klikkaa tästä. (Toistaiseksi) viimeinen, eli 13. osa käsittelee lähinnä whippettien värigenetiikkaa ja värien periytymistä, mutta aiemmissa osissa käsittelen aihetta yleisellä tasolla.
Sivuan genetiikkapuolta jonkin verran tässäkin värejä koskevassa sarjassa, mutta se ei ole pääpainopisteenä.

Jenni Rautavuori

Pikainen kertaus whippetin väreistä lokusten suhteen:
  • A-lokus: tiettävästi whippetit ovat genotyypiltään aina ayay, eli soopeleita (fawn) ja resessiivimustaa ei esiinny
  • K-lokus: kaikki alleelit esiintyvät, eli koira voi olla dominanttimusta, brindle tai resessiivinen ei-musta
  • B-lokus: b-alleeli (ruskea) ilmeisesti esiintyy, mutta on hyvin harvinainen
  • D-lokus: d-alleeli esiintyy rodussa, eli musta voi haalistua siniseksi. Genotyypin dd-koira yhdistettynä bb-genotyyppiin tarkoittaa, että lopputuloksena on isabellan värisiä koiria, mutta tämä on hyvin hyvin harvinaista.
  • E-lokus: maskillisuuden ja maskittomuuden lisäksi whippeteillä esiintyy ilmeisesti myös e-alleelia, eli resessiivikeltaiset (tai resessiivikeltaiset, miten haluaa asian ilmaista) ovat mahdollisia joskin hyvin harvinaisia.
  • G-lokus: harmaantuminen on syytä erottaa ennen aikaisesta harmaantumisesta ts. mikäli maski harmaantuu, kyse ei ole G-lokuksesta. Ns. "silver fawn"-koirat voivat olla harmaantuneet G-alleelin vaikutuksesta, mutta tämä selviää vain koiran syntymäväristä.
  • M- ja H-lokus: whippeteillä ei esiinny merleä, joten H-lokuksella ei ole merkitystä
  • S-lokus: kokonaan värittyneiden koirien lisäksi whippeteillä esiintyy runsaasti laajoja valkoisia merkkejä, joten S-lokuksessa on oltava ainakin S- ja sp-alleeli. si- ja sw-alleelin olemassa olo ylipäätään on epävarmaa, joten en voi sanoa onko niitä whippeteillä vai ei. Ainakin rodussa esiintyy myös manttelivärityksen näköisiä koiria. Whippetit harvemmin ovat äärimmäisen valkoisia, joten sw-alleelin olemassaolo on mielestäni epätodennäköistä ja valkoisuuden aiheuttaisi jokin muu edellä mainituista. Tosin nyt törmäsin myös useamman kokovalkoisen whippetin kuvaan (kiitokset tarkkasilmäiselle lukijalle!), jonka jälkeläisissä on myös hyvin hyvin valkoisia koiria, joten pyörrän puheeni ja uskon, että joissain sukulinjoissa tosiaan voi olla tuota äärimmäistä valkoisuutta aiheuttavaa alleelia.
  • T-lokus: Tickingiä (laikkuja/täpliä/pisteitä) esiintyy satunnaisesti, joten rodulla on T-alleeli.

Gregory Conterio, US

Sama suomeksi, kiitos?
  • Whippeteillä esiintyvät värit: musta, sininen, brindle, sinibrindle, fawn ja hyvin harvinainen dun.
  • Rodussa on maskillisia ja maskittomia yksilöitä.
  • Merle-väriä ei esiinny
  • Valkoisten merkkien laajuus vaihtelee välillä ei yhtään-hyvin laajat valkoiset merkit/alueet
  • Joillain koirilla esiintyy dalmatialaisen kaltaista pilkutusta

Tommi Ekholm

 ---

Sarjan muut osat voit lukea täältä.

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

5 kk

Voi taas ihmetellä, että mihin se aika oikein menee? Vastahan tuo oli ihan pieni ja nyt jo viisikuukautinen!


n. 46cm & 9,6kg

perjantai 24. tammikuuta 2014

Puuhailua

Harvinaisen vähäluminen talvi ei allekirjoittanutta haittaa pätkääkään, sillä nyt koiran kanssa voi liikkua metsässäkin ilman että tulee jonkun raivohiihtäjän jyräämäksi. Tyynekin tykkää huomattavasti enemmän metsäulkoilusta kuin kävelyteillä hihnan päässä nököttämisestä.



Tässä jokin aika sitten Tyynellä oli pesupäivä. Oikein shampoot ja hoitoaineet laitettiin niskaan.
Pesun jälkeen tuo ryntäilee aina holtittomasti ympäri kämppää ja sen jälkeen simahtaa peittonsa alle. Nytkin neiti otti kevyet useamman tunnin päiväunet.


Kovilla pakkasilla ulkona ei tarkene kauaa olla, joten ollaan sitten aktivoiduttu sisätiloissa sekä "ihan oikeilla" aktivointipeleillä ja -leluilla että tee-se-itse-systeemeillä.
Kananmunapakkauksesta saa hetken riemun helposti:



 
Pahvilaatikossa riittää vastusta pidemmäksi aikaa:



Emäntä kävi Tokmannilta ostamassa uusia lankoja vaikka niille ei periaatteessa olisi tarvetta, nuo vain olivat niin iloisen väriset, että ei voinut marssia ohi ostamatta. Pitkään mietin että ostanko neon pinkkiä vai neon keltaista, mutta tuollaiseen "tyttöväriin" sitten tuli päädyttyä.
Ehkä näistä jossain vaiheessa aikansa kuluksi väsäilee neitoselle taas uuden paidan. Ainakin koiran pitäisi näkyä noilla väreillä!


 Ja eihän sitä kauppareissua voi tehdä ilman, että ostaa Tyynellekin jotain pientä.. Nuo kana-riisipalat ovat valmiiksi pieneksi leikattuja, mutta ankkafileet pitää saksia itse pienemmiksi - sopivat hyvin palkkanameiksi, sillä eivät lähmää taskuja tai käsiä!


Tyynen mielestä Possu on paras juttu ikinä! Reilun tunnin se jaksoi itsekseen temuta uuden lelunsa kanssa ennen kuin uni voitti.




Tyyne on hoksannut peiton alla nukkumisen ihanuuden. Pitää vaan isäntäväen osata varoa, ettei pyllähdä koiran päälle!


Saa nähdä minkäväriset silmät tälle tulee sitten "isona", toistaiseksi ovat omasta mielestä (vielä ainakin) melko tummat siniselle koiralle.



Uusi leikkikaverikin saatiin internetin ihmeellisen maailman kautta. 10 viikkoinen Aliisa husky-mix arasteli Tyyneä aluksi hieman, mutta sitten alkoi leikkiminenkin jo vähän kiinnostaa.
Kumma kyllä koirat olisivat vielä tarenneet olla pihalla pidempäänkin, mutta omistajien kylmänkestävyys ei ollut samaa luokkaa -24 asteen pakkaslukemissa.