Kotona ollaan

Perjantaina Tyyne sitten meille saapui. Melkoinen tirriäinen tuo on ja vauhtia piisaa.
Automatkasta vartti meni hiljaisesti itkeskellessä, mutta sitten loppumatkan nukkui rauhallisesti - mitä nyt välillä säpsähteli uusista äänistä ja jatkoi sitten uniaan.

Näiden parin päivän perusteella sanoisin, että kovin on reipas kaveri: uusia asioita (mm. rekat, sauvakävelijät, hissi..) ihmettelee hetken ja sen jälkeen on kuin olisi nähnyt ne sata kertaa aiemminkin. Vieraat on otettu ilolla vastaan ja hihnassa kävelee kuin vanha tekijä.

Verrattuna edelliseen koiraani (pinseri), Tyyne tuntuu olevan paljon kiinnostuneempi ihmisistä. Pinseri paineli omia teitään jo pienestä pitäen, mutta tämä whippet-neitonen pitää kyllä silmällä omistajia niin sisällä kuin ulkonakin.

Lisäksi pinseri oli huomattavasti ahneempi ja enemmän ruuan perään. Sitä ei tarvinnut kahdesti käskeä syömään, kun taas Tyyne tuntuu hieman närppivän sitä sapuskaa ja lähtee sen jälkeen puuhailemaan omiaan. 15-20 minuuttia ollaan ruokaa pidetty tarjolla ja tyttö syö minkä syö. Jauheliha maistuu paremmin kuin hyvin, nappulat nuollaan öljystä ja muutaman niistä sitten natustelee aterian päätteeksi.

Vessakulttuurin Tyyne on hoksannut hyvin (tosin kyllä sitä tulee juostua ulkona harvinaisen tiuhaan: heräämisen jälkeen, syömisen jälkeen, leikkimisen jälkeen ja silloin, kun vaikuttaa että koiralla on hätä ja se etsii paikkaa). Pitää nyt oikein koputtaa puuta ja sanoa, että hyvin mennyt tähän asti: yhtäkään vahinkoa päiväsaikaan ole sisälle sattunut ja öisinkin vain kahdet pissit per yö!

Kyllä tuota viettiäkin tuntuu olevan ihan kiitettävästi ja leikkiminen onkin Tyynen mielestä huippujuttu. Kaikki karvainen ja vinkuva kiinnostaa ja niitä sitten pitää vaania, jonka jälkeen pieni sprintti maustettuna saalisloikalla. Ja tietty hirmuinen metsästäjä päättää jahtinsa hurrrrrjaan ravisteluun.
Yksi lempileluista on, hieman yllättävää kyllä, sählypallo. Sen verran on vielä pieni suu tyttösellä, että pallo ei suuhun mahdu ja tassuilla kun tökkää, niin se perhana pakenee!

Melko säännöllinen unirytmi koiruudella: tunti-pari hereillä, jonka jälkeen 1,5-2,5 tuntia unta palloon. Sitten jaksaa taas riehua ja rellestää.
Parit whippettihepulit on tullut nähtyä, kun neiti rallaa huoneesta toiseen. Koordinaatio ei vielä ihan kohtaa vauhdin kanssa ja tulee hieman virhearviointeja juoksureitin valinnassa, mutta ei tuo tunnu menoa haittaavan - vauhti korjaa virheet vai miten se meni?

Kovasti ollaan harjoiteltu luoksetuloa sekä ulkona että sisällä ja hieman seisoskeltiin jo pöydälläkin.
Painoa Tyynellä oli tänään (tasan kahdeksan viikon iässä) 3,9kg ja korkeutta n. 29cm - tosin korkeusmittauksessa mittavirheet enemmän kuin mahdollisia, sen verran kiinnosti kaikki muu paitsi se seinän vieressä kököttäminen.